Rakennusalan muuttuessa kiinteistönomistaja tarvitsee entistä selkeämmän näkymän hankkeensa kustannuksiin, riskeihin ja toteutukseen. Mitä kiinteistössä kannattaa korjata? Missä järjestyksessä investoinnit toteutetaan? Millainen toteutusmalli ja kumppani tukevat parhaiten omistajan tavoitteita?
Kauppalehden 27.10.2026 julkaistussa haastattelussa rakennusneuvos Ari Tyynismaa arvioi rakentamisen käyvän läpi pysyvää rakennemuutosta. Hän ennakoi myös alan omistajuuden keskittymistä ja suuria järjestelyjä. Kiinteistönomistajan näkökulmasta tämä korostaa tarvetta arvioida kumppanien osaamista, vastuita ja kykyä viedä hanke sovitusti loppuun.
Hyvä rakennuttaminen tekee vaihtoehdoista vertailukelpoisia, riskeistä näkyviä ja päätöksenteosta perusteltua. Tavoitteena ei ole vain saada rakennustyö valmiiksi, vaan toteuttaa kiinteistön tarpeita palveleva kokonaisuus hallituin kustannuksin.
Mitä kiinteistössä kannattaa korjata ja missä järjestyksessä?
Onnistunut korjaushanke alkaa tavoitteiden ja lähtötilanteen selvittämisestä. Ennen toteutustavan valintaa on ymmärrettävä kiinteistön tekninen kunto, käyttötarpeet ja omistajan pitkän aikavälin suunnitelmat.
Kaikkia korjauksia ei välttämättä kannata toteuttaa samalla kertaa. Toisaalta liian kapea rajaus voi johtaa siihen, että samoja rakenteita avataan uudelleen muutaman vuoden kuluttua.
Rakennuttamisen alkuvaiheessa kannattaa selvittää ainakin:
– Korjausten kiireellisyys: mitkä toimenpiteet ovat välttämättömiä turvallisuuden, käytettävyyden tai vaurioiden ehkäisemisen kannalta?
– Toimenpiteiden yhteensovittaminen: mitä on järkevää tehdä samalla kertaa?
– Kiinteistön käyttö: miten työt vaikuttavat käyttäjiin, vuokralaisiin tai liiketoimintaan?
– Taloudelliset vaihtoehdot: mitä toteutus kerralla tai vaiheittain tarkoittaa kokonaiskustannuksille?
Kun vaihtoehtoja tarkastellaan ennen suunnitteluratkaisujen lukitsemista, tilaajalla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa hankkeen sisältöön ja kustannuksiin.
Miten korjaushankkeen kustannuksia hallitaan?
Korjausrakentamisen kustannushallinta ei ole pelkkää laskujen tarkastamista. Se on jatkuvaa suunnittelun, hankintojen ja toteutuksen ohjaamista suhteessa hyväksyttyyn budjettiin.
Pelkkä edullinen urakkatarjous ei vielä takaa edullista lopputulosta. Kokonaisuuteen vaikuttavat myös suunnitelmien kattavuus, urakkarajat, lisä- ja muutostyöt, aikataulu sekä mahdolliset käyttökatkot.
Toimiva kustannusohjaus perustuu kolmeen käytäntöön:
1. Vaihtoehdot vertaillaan ennen päätöksiä. Ratkaisujen kustannuksia arvioidaan yhdessä teknisten ominaisuuksien, käyttöiän ja kunnossapitotarpeiden kanssa.
2. Hankinnat tehdään vertailukelpoisilla lähtötiedoilla. Tarjouspyynnöissä määritellään riittävän selkeästi työn sisältö, vastuut ja urakkarajat.
3. Loppukustannusennustetta päivitetään. Tilaaja näkee toteutuneiden kustannusten lisäksi tehdyt sitoumukset, ennakoidut muutokset ja jäljellä olevat riskit.
Näin kustannusraportointi auttaa ohjaamaan tulevaa eikä ainoastaan kuvaamaan jo tapahtunutta.
Miten korjausrakentamisen riskeihin varaudutaan?
Korjaushankkeessa kaikkia lähtötietoja ei aina saada selville ennen töiden aloittamista. Rakenteiden sisältä voi löytyä poikkeamia, vanhat suunnitelmat voivat olla puutteellisia ja kiinteistön käyttö voi asettaa toteutukselle rajoitteita.
Epävarmuutta ei voi poistaa kokonaan, mutta sitä voi hallita.
Riittävät ennakkotutkimukset, riskien arviointi ja tarkoituksenmukaiset varaukset luovat hankkeelle perustan. Toteutuksen aikana tarvitaan lisäksi selkeä menettely muutosten käsittelyyn.
Kun uusi havainto tehdään, tilaajan pitäisi saada vastaus neljään kysymykseen:
– Mitä on havaittu ja miksi siihen täytyy reagoida?
– Mitkä ovat toteutusvaihtoehdot?
– Miten vaihtoehdot vaikuttavat kustannuksiin, aikatauluun ja laatuun?
– Mitä ratkaisua suositellaan ja millä perusteella?
Tilaaja tarvitsee tiedon lisäksi ehdotuksen etenemisestä. Tämä on aktiivisen projektinjohdon keskeinen tehtävä.
Miksi rakennuttaminen, projektinjohto ja valvonta kannattaa sovittaa yhteen?
Rakennuttaminen määrittää hankkeen tavoitteita ja toteutuksen edellytyksiä. Projektinjohto sovittaa yhteen suunnittelua, hankintoja, aikataulua ja päätöksentekoa. Työmaavalvonta puolestaan seuraa toteutuksen sopimuksenmukaisuutta ja laatua sovitussa laajuudessa.
Kun nämä tehtävät toimivat yhtenä kokonaisuutena, tieto kulkee päätöksenteosta työmaalle ja työmaalta takaisin tilaajalle. Samalla on helpompi tunnistaa tilanteet, joissa yksittäinen suunnitelmamuutos vaikuttaa useaan urakkaan tai työvaiheeseen.
Selkeästi määritellyt vastuut eivät poista eri osapuolten omia velvollisuuksia. Ne auttavat varmistamaan, että kokonaisuutta johdetaan eikä asioita jää tehtävien väliin.
Millainen kumppani tukee tilaajan päätöksentekoa?
Kumppania valittaessa kannattaa tarkastella referenssien lisäksi hankkeeseen nimettyjä henkilöitä, korjausrakentamisen osaamista ja raportoinnin käytäntöjä. Tilaajan on hyvä tietää, kuka kokonaisuudesta vastaa, miten kustannukset muodostuvat ja miten poikkeamista viestitään.
Me Catedral Groupilla yhdistämme rakennuttamisen, projektinjohdon ja valvonnan tilaajan tavoitteita palvelevaksi kokonaisuudeksi. Erityinen vahvuutemme on korjausrakentamisen käytännön tuntemus: suunnittelu- ja asiantuntijatyön lisäksi tunnemme myös rakentamisen toteutuksen.
Mitoitamme hankkeen organisaation tarpeen mukaan ja avaamme palvelumme kustannusrakenteen asiakkaalle. Tavoitteemme on asiakkaalle mahdollisimman edullinen kokonaiskustannus laadusta tinkimättä.
Rakennusalan muutoksessa kaikkea ei voi ennustaa. Hankkeen johtamisen on silti oltava selkeää: tilaajan tulee tietää, missä mennään, mitä seuraavaksi päätetään ja miten päätökset vaikuttavat kokonaisuuteen.
Suunnitteletko kiinteistösi korjaamista tai kehittämistä? Tutustu Catedral Groupin projektinjohtopalveluihin ja keskustellaan hankkeesi tavoitteista, riskeistä ja sopivasta toteutustavasta.
Tutustu Catedral Groupin palveluihin tai ota yhteyttä
Jussi Patosalmi
