Rakennushankkeita siirretään, mutta mitä siinä oikeasti siirretään?

Tervehdys,

Rakennusalan markkinasta puhutaan tällä hetkellä paljon varovaisuuden kautta. Se näkyy myös käytännössä. Useampi hanke on siirtynyt, päätöksiä lykätään ja odotetaan parempaa hetkeä.

Ymmärrän tämän hyvin.

Mutta samaan aikaan olen miettinyt yhtä asiaa.

Onko hankkeen siirtäminen oikeasti riskin vähentämistä vai sen siirtämistä eteenpäin?

Jussi Patosalmi, toimitusjohtaja, Catedral Group Oy

Rakennusalan tilanne juuri nyt

Tuoreimmat ennusteet kertovat samansuuntaista viestiä.
Rakentaminen on kääntymässä varovaiseen kasvuun, mutta palautuminen on hidasta ja epätasaista.
Erityisesti asuntorakentaminen on edelleen matalalla tasolla, kun taas korjausrakentamisen ja toimitilahankkeiden merkitys kasvaa.
Samaan aikaan kustannuskehitys on rauhoittunut, mutta ei pysähtynyt.
Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vielä alkuvuonna 2026 noin prosentin vuositasolla.
Tämä tarkoittaa käytännössä yhtä asiaa: markkina ei ole enää kriisissä, mutta se ei ole myöskään vakaa.

Mitä hankkeen siirtäminen oikeasti tarkoittaa

Kun hanke siirretään, harvoin siirtyy epävarmuus.

Se on edelleen olemassa, mutta myöhemmin päätökset tehdään usein tilanteessa, jossa:

• kilpailu on kiristynyt
• resurssit ovat sitoutuneet
• aikataulupaine on kasvanut

Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksissa on jo nähtävissä, että kun markkina lähtee liikkeelle, se ei tee sitä tasaisesti. Se tarkoittaa käytännössä, että osa hankkeista saa parhaat resurssit. Osa joutuu sopeutumaan.

Miten tämä näkyy meidän työssä

Catedral Groupilla näemme tämän hyvin konkreettisesti. Niissä hankkeissa, joissa jäädään odottamaan täydellistä hetkeä, päätöksenteko siirtyy – mutta riski ei.

Niissä hankkeissa, joissa lähdetään liikkeelle hallitusti:

• hankinnat ajoitetaan markkinan mukaan
• kustannuksia ohjataan aktiivisesti
• päätökset tehdään vaiheittain

Projektinjohtomalli mahdollistaa juuri tämän.
Se ei poista epävarmuutta, mutta tekee siitä johdettavaa.

Mitä tämä tarkoittaa tilaajalle

Tilaajalle keskeinen kysymys ei ole enää: milloin on oikea hetki aloittaa vaan: miten hanke toteutetaan niin, että se kestää epävarmuutta

Hyvin johdettu hanke tarkoittaa:

• parempaa näkyvyyttä kustannuksiin
• hallittua aikataulua
• vähemmän yllätyksiä

Rakennusala ei ole palaamassa täysin ennustettavaan tilanteeseen.
Siksi onnistuminen ei perustu ajoitukseen. Se perustuu johtamiseen.
Onko teillä hanke, jonka aloitusta tai toteutusmallia pohditaan?
Keskustelemme mielellämme.

Keskustellaanko?

Jos teillä on suunnitteilla vaativa uudis- tai korjausrakentamisen hanke ja haluatte arvioida, onko PJPU oikea toteutusmalli, keskustelemme mielellämme.

Onnistunut hanke ei synny sattumalta.
Se syntyy oikealla toteutusmallilla ja johdetulla kokonaisuudella.

Jussi Patosalmi, toimitusjohtaja
+358 50 543 7050

Niko Parikka, hallituksen puheenjohtaja
+358 50 365 8652

Ota yhteyttä

Katso muut artikkelit

PROJEKTINJOHTOPALVELU-URAKKA EI OLE VAIN TOTEUTUSMUOTO. SE ON STRATEGINEN VALINTA INVESTOINNIN HALLINTAAN.

Majvikin Linnahotelli – historiallinen arvokohde uudistuu premium-tason elämykseksi

Hakusessa kokenut rakennesuunnittelija!

Milloin työmaavalvonta maksaa itsensä takaisin? 3 esimerkkiä taloyhtiön säästöistä Kun taloyhtiössä suunnitellaan rakennushanketta – oli kyseessä sitten linjasaneeraus, julkisivuremontti tai kattourakka – budjetti on usein tiukka. Säästökohteita etsittäessä katse kääntyy toisinaan työmaavalvontaan. Onko se todella pakollinen paha, vai voisiko sen hoitaa kevyemmin? Asiantuntijan näkökulmasta asetelma on selkeä: asiantunteva työmaavalvonta ei ole hankebudjettia rasittava kuluerä, vaan strateginen investointi. Se on vakuutus sille, että taloyhtiön varat käytetään oikein, sovitussa aikataulussa ja laatuvaatimuksia noudattaen. Kun valvontaa tarkastellaan kustannus–hyötyajattelun näkökulmasta, huomataan nopeasti, että hyvin hoidettu valvonta maksaa itsensä takaisin usein jo hankkeen aikana – ja moninkertaisesti sen elinkaaren kuluessa. Catedral Groupilla toimimme asiakkaalle strategisena kumppanina koko hankkeen ajan. Tavoitteemme on varmistaa, että hankkeen kokonaiskustannus muodostuu taloyhtiölle markkinoiden edullisimmaksi tinkimättä laadusta, turvallisuudesta tai pitkäaikaiskestävyydestä. Tässä artikkelissa avaamme, miten tämä käytännössä tapahtuu. Korjausrakentamisen piilevät riskit vaativat valppautta Erityisesti korjausrakentamisessa yllätykset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Kun vanhoja rakenteita avataan, vastaan voi tulla poikkeavia materiaaliratkaisuja, kosteusvaurioita tai puutteellisia aiempia korjauksia. Jos työmaalla ei ole tilaajan etua ajavaa, kokenutta valvojaa, urakoitsijan tekemät nopeat ratkaisut yllättävissä tilanteissa saattavat palvella enemmän urakoitsijan aikataulua kuin taloyhtiön pitkän aikavälin etua. Valvojan tehtävä on puuttua epäkohtiin välittömästi, dokumentoida löydökset ja varmistaa, että korjaustavat ovat teknisesti kestäviä ja taloudellisesti järkeviä. 3 konkreettista esimerkkiä: Näin valvonta säästää taloyhtiön rahaa Miten työmaavalvonnan kustannus–hyötysuhde sitten käytännössä muodostuu? Tässä kolme tyypillistä tilannetta, joissa valvojan ammattitaito suojaa taloyhtiön taloutta: 1. Virheellisten työvaiheiden estäminen (Esimerkkinä vesieristykset) Kuvitellaan linjasaneeraus, jossa urakoitsija tekee kiireessä virheen kylpyhuoneen vesieristyksessä tai lattiakaivon liitoksessa. Jos tätä ei huomata ennen laatoitusta, vesi pääsee rakenteisiin. Muutaman vuoden kuluttua edessä on kymmenien tuhansien eurojen vesivahinkokorjaukset. Valvoja tarkastaa kriittiset työvaiheet ennen niiden peittämistä. Muutaman sadan euron arvoinen valvontakäynti voi säästää taloyhtiöltä 20 000 euron vahingon ja asukkaiden kuukausien piinan. 2. Laskutuksen ja materiaalivalintojen kontrollointi Urakkasopimuksissa on usein lisä- ja muutostöitä, joiden hinnoittelu voi karata käsistä ilman tarkkaa seurantaa. Valvoja käy läpi urakoitsijan laskut ja varmistaa, että laskutettu työ on todella tehty ja että käytetyt materiaalit vastaavat laadultaan sovittua. Ei ole tavatonta, että valvoja huomaa työmaalla käytetyn halvempaa tai vääränlaista materiaalia kuin mistä taloyhtiö maksaa. Valvojan tekemä laskujen ja materiaalien tarkastus maksaa itsensä välittömästi takaisin karsittuina, perusteettomina kuluina. 3. Takuuajan vastuiden varmistaminen ja dokumentointi Jos työn laadussa ilmenee puutteita vuosia remontin jälkeen, taloyhtiön on pystyttävä osoittamaan, että virhe on tapahtunut rakennusvaiheessa. Ilman valvojan tekemää huolellista ja reaaliaikaista dokumentaatiota (valokuvat, pöytäkirjat, tarkastusasiakirjat), vastuu kaatuu helposti taloyhtiön niskoille. Kattava valvontadokumentaatio on taloyhtiön paras tuki takuukorjausneuvotteluissa urakoitsijan kanssa. Joustava malli takaa parhaan lopputuloksen Catedral Group Oy tarjoaa kokonaisvaltaisia ja luotettavia ratkaisuja niin julkisille kuin yksityisillekin toimijoille. Mitoittamme jokaisen hankkeen tarpeen mukaan kustannustehokkaasti. Toimimme erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta palvelemme asiakkaita valtakunnallisesti. Kerromme aina selkeästi vaihtoehdoista ja suosittelemme taloyhtiön kannalta järkevintä etenemistapaa. Työmaavalvonta ei ole vain virheiden etsimistä; se on projektin laadunvarmistusta, sujuvan arjen turvaamista asukkaille ja taloyhtiön omaisuuden arvon säilyttämistä. Oletko suunnittelemassa taloyhtiöllesi korjaushanketta? Älä jätä hankkeen onnistumista sattuman varaan. Tehdään yhdessä projekti, jonka kokonaiskustannus on taloyhtiöllesi aidosti edullisin ja jonka laatu kestää aikaa. Ota yhteyttä niin keskustellaan, miten voimme toimia teidän taloyhtiönne strategisena kumppanina tulevassa hankkeessanne.

Milloin työmaavalvonta maksaa itsensä takaisin? 3 esimerkkiä taloyhtiön säästöistä

Rakennuttajatoimisto vai projektinjohtourakka (PJPU)? Oikea toteutusmalli vaikuttaa suoraan hankkeen kustannuksiin, riskeihin ja lopputulokseen. Perinteisessä rakennuttajamallissa vastuu jakautuu useille toimijoille, kun taas PJPU-mallissa yksi kumppani vastaa kokonaisuudesta. Tämä tuo läpinäkyvyyttä, joustavuutta ja usein myös kustannussäästöjä – erityisesti vaativissa ja muuttuvissa hankkeissa.

Rakennuttajatoimisto vai projektinjohtourakka (PJPU)? Valitse oikea toteutusmalli hankkeeseesi

VALVONTA JA PROJEKTINJOHTO EIVÄT OLE KULUERÄ. NE OVAT INVESTOINNIN VAKUUTUS.

Perinteisessä mallissa rakennuttajakonsultti, projektinjohtaja ja valvoja saattavat tulla eri organisaatioista. Me Catedral Groupilla uskomme, että paras lopputulos saavutetaan, kun projektinjohto ja valvonta muodostavat saumattoman kokonaisuuden

Projektinjohto ja valvonta samalta kumppanilta – näin varmistat hallitun ja ennakoitavan rakennushankkeen

Monimutkaisissa korjaus- ja uudisrakennushankkeissa suurin haaste on usein hallinnan tunteen säilyttäminen. Tilaajat kaipaavat varmuutta siitä, että budjetti pitää, aikataulu ei veny ja vastuut ovat selkeät. PJPU-malli (Projektinjohtopalvelu urakkamallilla) on ratkaisu, joka on suunniteltu poistamaan epävarmuuden tekijät yhdistämällä projektinjohdon joustavuuden ja urakoinnin juridisen pitävyyden.

PJPU – Projektinjohtopalvelu urakkamallilla tuo hallintaa ja varmuutta rakennushankkeeseen

Näytä kaikki